Kaarinan kaupungin henkilöstön palkkauskysymyksestä

Etusivu

Kokoomus esitti eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen päätöksestä, koskien henkilöstön palkkaratkaisua kokouksessa 22.1. ja perusteli kantaansa lisää muutamalla kirjoituksella nettisivuillaan. Koska demarit mainittiin nimeltä yhdessä kirjoituksessa, osallistutaan keskusteluun.

 

Ensinnä faktan tarkistukseen:

Kysymys tuli ajankohtaiseksi, kun kaupunginjohtaja toi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi palvelualuejohtajien palkkojen tarkistuksen (ts. palkankorotukset). Tämä tarkistus liittyy organisaatiouudistukseen ja on sinänsä tarpeellinen, eikä SDP:llä ollut siihen huomautettavaa. Samassa yhteydessä kuitenkin kiinnitimme huomiota siihen, että henkilöstön palkkauudistus on edelleen kesken, jo vuodesta 2015. Siksi SDP vaati, että alimman palkkakorin vuonna 2007 aloitettu, 2015 jäädytetty, tarkastelu saatetaan loppuun samassa yhteydessä, kun ylimmän johdon palkoista päätetään.

Kokoomus puhuu kirjoituksessaan yhdestä henkilöstöryhmästä, joka ei pidä paikkaansa. KVTES -sopimusalaan kuuluu enemmistö kaupungin työntekijöistä (n. 1200 hlöä), lähes kaikilta hallinnon aloilta. Tämä nyt aiottu palkan tarkistus koski mm. toimistotyöntekijöitä, koulunkäynninohjaajia, lastentarhanopettajia, laitosapulaisia jne. jne. Tämä tarkistus koskee siis noin kahtasataa kaupungin matalapalkkaista henkilöä.

Samoin Kokoomuksen kirjoituksissa menevät toimijat iloisesti sekaisin. KVTES -ryhmä, luottamusmiehet, johtoryhmä, henkilöstölautakunta… Kaikki nämä ovat näytelleet osaa, mutta pistetäänpä roolit järjestykseen.

Henkilöstölautakunta päätti nykyisestä käytössä olevasta palkkausjärjestelmästä vuonna 2007.  Vuonna 2015 osa KVTES -työehtosopimuksen alimmista tehtäväkohtaisista palkoista muuttui ja johtoryhmä päätti, ettei näitä uusia tehtäväkohtaisia palkkoja enää pyritä nykyjärjestelmään korjaamaan, vaan koko palkkausjärjestelmää tulisi uudistaa. Siinä tosin on vain se huono puoli, ettei johtoryhmällä ole päätäntävaltaa henkilöstölautakunnan yli.

KVTES -ryhmä taas on neuvotteluryhmä, joka on koottu kaupungin virkamiehistä ja henkilöstön edustajista. Vastoin Kokoomuksen väitettä, tuo ryhmä ei ole lähettänyt kenellekään kirjettä, vaan vastaanotti sellaisen (vuonna 2016) työntekijäjärjestöiltä, jotka kiirehtivät uuden palkkausjärjestelmän tekemistä tuon 2015 tosiasiallisesti jäädytetyn tilalle. Kirjeessä esitetään välittömiä toimia, jotta räikeimmät epätasa-arvoisuudet, jotka palkkajärjestelmä on synnyttänyt, saataisiin korjattua. Mitään ei kuitenkaan tehty.

Kokoomus väittää myös, että ”2015 päätöksessä työnantajan ja työntekijöiden edustajat ovat yhteisesti päättäneet luopua em. järjestelystä” Tämä antaa ymmärtää, että olisi saavutettu joku neuvottelutulos. Näinhän ei ole. On todettu, että vuonna 2007 sovittu malli ei toimi, mutta samassa yhteydessä sovittiin uuden mallin tekemisestä. Siis sovittiin vuonna 2015, jota 2016 kirjeellä kiirehdittiin ja nyt eletään vuotta 2018. Tässä aletaan päästä villakoiran ytimeen.

30.11.2017 henkilöstölautakunnalle esitettiin virkamiesvalmisteluna päätösehdotus, joka oli KVTES-ryhmän suositusten mukainen, jossa nämä räikeimmät epätasa-arvoisuudet korjataan ja sen jälkeen arvioidaan uutta palkkamallia. Henkilöstölautakunnan käsittelyssä kuitenkin (kokoomuslaisen puheenjohtajan johdolla) päädyttiin muutettuun päätösehdotukseen, jossa nämä tarkistukset alimpaan palkkakoriin jätettiin kokonaan tekemättä. SDP:n edustaja oli lautakunnassa lopulta ainoa, joka oli alkuperäisen, valmistellun esityksen kannalla. Edelleen SDP:n hallitusedustajat esittivät otto-oikeuden käyttämistä kyseiseen päätöskohtaan ja tämän takia tuo asia myös palautui valmisteluun. Virkamiehet tekivät jälleen työtänsä, saivat valmisteltua koko henkilöstöä tasa-arvoisesti koskevan uuden päätösehdotuksen, jossa nämä pienintä palkkaa saavat henkilöt huomioidaan. Kuitenkin niin, ettei heidän palkkansa nouse ohi seuraavissa koreissa olevien, vaativuustasoltaan ylempänä olevien tehtäväkohtaisten palkkojen ohi.

Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että palkkausjärjestelmän uudistus pitää kiireesti viedä läpi, jotta epätasa-arvoisuudet saadaan lopullisesti korjattua koko henkilöstöltä. Palkkausjärjestelmän korjaaminen edellyttää rahaa, jota kokoomus ei ollut valmis antamaan. Tosiasia on, ettei mihinkään konkreettisiin korjaustoimenpiteisiin kyetä ryhtymään ilman euroja, jos palkat ovat pielessä. Asia olisi taas vyörynyt vähintään vuodella eteenpäin.

Demareille tämä on mitä suurimmassa määrin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Kun Kokoomus syyttää, että tuodaan pari kuukautta budjetin laatimisen jälkeen tällainen ratkaisu pöydälle, pitää muistaa, että sama koskee myös ylimpien johtajien palkankorotuksia. Ei niitäkään mihinkään ole budjetoitu. Se, että johdon korotusten loppusumma on erilainen, kuin henkilöstön korotusten, ei poista periaatetta, että koko henkilöstöä pitää kohdella tasapuolisesti. Jos johdon palkat voidaan tarkistaa ohi budjetin, pitää myös matalapalkkaisten työntekijöiden kohdalla olla mahdollista menetellä samoin.

Ja loppuun prosenttilaskua

Kokoomus väittää, että ” Tänä KiKy – sopimusten aikana on myös syytä huomioida, että korotuksen seurauksena Kaarinan kilpailukyky heikkenee automaattisesti 5 % kaikkiin muihin kuntiin verrattuna.” Miten tämä lasketaan? Prosentin kun pitää olla aina osa jostain määritellystä luvusta. Kirjoituksessa ei kerrota, mihin tämä korotus vaikuttaa ”5% heikentävästi”. Ei kerrottu mistä tuo viisi prosenttia pitäisi laskea. Mutta koska kulu kohdistuu henkilöstömenoihin, oletetaan että sitä tarkoitetaan, mutta silloin laskutoimitus on kovasti pielessä.

Nimittäin esitetty lisäys budjettiin on kokonaisuudessaan 155 000 euroa vuonna 2018. Kaarina on budjetoinut henkilöstömenoihin 78 322 000 kuluvalle vuodelle, joten tämä korotus vaikuttaisi ”Kaupungin kilpailukykyyn”, jos sellaista haluaa suoraan laskea n. 0,19%. Ja sitten voidaan kysyä, että vaikuttaako se Kaarinan kilpailukykyyn heikentävästi vai vahvistavasti, koska työntekijöiden keskuudessa tavataan arvostaa sellaista työnantajaa, joka maksaa parempaa palkkaa.

Lopuksi todettakoon, että Kaarinan kaupunginvaltuuston 29.1. äänestyksessä vain kokoomus vastusti 155 000€ määrärahan varaamista palkkausepäkohtien korjaamiseen.